Kirjaudu tai rekisteröidy Puheenvuoro-palveluun
Simo Raittila
Helsinki
Vihreät
Vihreä individualisti ja olutharrastelija. Satunnaisesti toimittajan töitä tekevä folkloristiikan ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija (HY).
***
Istun ViNOn liittohallituksessa sekä Vantaan Vihreiden, Helsingin vihreiden nuorten ja Vinovan hallituksissa. Edustan silti vain itseäni ellei erikseen toisin ilmaistu.
Tietopakettiin tutustumalla pääset hetkessä mukaan yhteisöön.
"Koiran äärimmäinen ponnistus ja mukanaolo ei ollut turhaa, se piti yllä elämänhaluani." Mäyris on tiukka jahtikoira eikä mikään lelukoira vaikka näköjään olisi miniversiokin. Mäyräkoira on luontojaan hyvin ellei pirun sinnikäs ja määrätietoinen. Ei pelkää karhua, kapeaan pimeään luolaan menoa eikä yleensä pelkää vettäkään tai sukelluksiin menoa. Hyvin lojaali isännälle. Hyvässä seurassa olit.
fabu land, 13.5.2012 klo 22.40 kirjoitukseen Urhea pieni koirani Rossi
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson teki selvityksen maksamattomien sakkojen rangaistusseuraamuksen palauttamisesta jo kolme kuukautta sitten ja ilmoitti, että hallitus pyrkisi asettamaan seuraamukseksi yhdyskuntapalvelun. Eikö?
Jussi Jalonen, 14.5.2012 klo 20.16 kirjoitukseen Peruutetaan myymälävarkaiden vapaudut rangaistuksesta -kortti
Kerrankin sulta asiallinen blogi
Saul Schubak, 14.5.2012 klo 16.28 kirjoitukseen Henrin heppa- ja muotiblogi
Alkoholin verotus ja mielikuvamainonta valtaavat helposti keskustelun alkoholipolitiikasta ja alkoholin vaikutuksesta syrjäytymiseen. Mutta miten pitäisi kaupunkiajattelijana suhtautua ehdotuksiin baarien ja ravintoloiden aukioloaikojen entistä tiukempiin rajoituksiin? Esimerkiksi: Miten pahasti pilkku puolen yön jälkeen tuhoaisi Helsingin oleskelutilojen määrän ja laadun? Suomessa ole aina mahdollista tutustua ihmisiin tyypillisissä julkisissa tiloissa kuten puistoissa sään takia.
Thomas Nybergh, 14.5.2012 klo 15.17 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Korjaan, baari ei ole julkista tilaa, vaan ehkä lähinnä kaupallista oleskelutilaa joka toimii julkisten tilojen (m.m. puistojen) jatkeena.
Thomas Nybergh, 14.5.2012 klo 15.09 kirjoitukseen Alkoholihaitoista ja -kulttuurista
Alkoholin verotus ja mielikuvamainonta valtaa helposti keskustelun alkoholipolitiikasta. Mutta miten pitäisi kaupunkiajattelijana suhtautua ehdotuksiin baarien ja ravintoloiden aukioloaikojen entistä tiukempiin rajoituksiin? Esimerkiksi: Miten pahasti pilkku puolen yön jälkeen tuhoaisi Helsingin julkisten tilojen määrän ja laadun? Eihän Suomessa ole mahdollista hengata ulkona talvisin.
Thomas Nybergh, 14.5.2012 klo 14.47 kirjoitukseen Alkoholihaitoista ja -kulttuurista
Kirjoitin vastineen. Osaa pointeistani täällä keskusteluissa käsiteltykin ja jopa yhdestä Marian kommentista tykkäsin. http://nonissimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105825-alkoholihaitoista-ja-ku...
Simo Raittila, 14.5.2012 klo 14.50 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Hei Thomas, hyviä ja tärkeitä huomioita, kiitos niistä. Itse luottaisin juuri ennaltaehkäisyn voimaan, oli sitten kyse valistuksesta peruspalveluissa tai interventioista nuorten tai perheiden tilanteisiin: otetaan koppi ennen kuin haasteet kasvavat ongelmiksi. Vaikutukset näkyisivät varmasti niin yksilö-, kuin palvelujärjestelmätasollakin pahoinvoinnin ja toisaalta myös yhteiskunnallisten kustannusten vähenemisenä.
Maria Ohisalo, 14.5.2012 klo 00.55 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Päihteet - aiheellinen ikiaihe. Jos kansojen mielihyvää tuottavien aineiden, kuten huumeiden, alkoholin ja tupakan ongelmakäytön torjumiseen olisi keinoja, ne olisivat jo olleet käytössä. Käteen valitettavasti on jäänyt vain erilaisten seuraamusten hoitaminen. Nuoriin kohdistuva valistustyö ennalta estävänä toimenpiteenä on tärkeä. Hyvä valistus tarkoittaa myös opastusta alkoholin vastuulliseen, oikea-aikaiseen ja -paikkaiseen käyttämiseen. Vanhempien näyttämä hyvä esimerkki on...
Thomas Elfgren, 13.5.2012 klo 17.56 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Itsehän olen sitä mieltä, että alkoholi on pahimpia päihteitä, jos tarkastellaan yhteiskunnallisesta ja kansanterveydellisestä näkökulmasta asiaa. Kannabiksen laillistamiseen liittyen on käyty samoja keskusteluja siitä, mikä on mieto ja mikä vahva päihde? Alkoholin käytön seurauksena kuolee ihmisiä sekä suoraan että välillisesti aika paljon. Toisaalta jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus kuluttaa alkoholia sen verran kuin kokee järkeväksi, näin ollen pidän liiallista rajoittamista ja...
Joonas Salminen, 13.5.2012 klo 18.47 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Kirjoittaja yhdistelee, ehkäpä akateemisessa hubriksessa asioita tajuamatta mistä on kysymys. Syrjäytymisen syy ei suinkaan ole alkoholissa tai alkoholipolitiikassa. Syyt ovat aivan muualla. Alkoholisoituminen on usein seuraus syrjäytymisestä. Siis vielä kerran: seuraus, ei syy syrjäytmiseen. Joissakin tapauksissa ns. deekikselle meneminen on tapahtunut ennen syrjäytymistä, vallankin niin sanotuissa paremmissa piireissä. Usein nämä hoidetaan näkyvistä suojatyöpaikkojen avulla. On todella...
raimo nurmi, 13.5.2012 klo 14.41 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
yhtäältä se on mieto päihde Onko? Mikä on miedon ja vahvan päihteen määritelmä? Lancetissa julkaistiin muutama vuosi sitten tutkimus, jossa eri päihteet rankattiin niiden haitallisuuden mukaan. Alkoholi oli pahimmasta päästä. Jos yhteiskunnassa saisi olla yksi laillinen päihde, mikä sen olisi järkevintä olla? Alkoholi? Khat? Kannabis? MDMA? Psilosybiini? Amfetamiini? Jokin muu? Periaatteessa tämä pitäisi olla tieteellisesti johdettavissa. Onko sinulla mielipidettä?
Pekka Lampelto, 13.5.2012 klo 14.58 kirjoitukseen Alkoholista ja sen haittojen torjumisesta
Tarkoitatko että lakisääteinen perusopetus tulisi kieltää maahanmuuttajien lapsilta?
Jarmo Skog, 2.5.2012 klo 12.34 kirjoitukseen Maahanmuuttajaoppilaille pikemminkin minimikiintiöt
On tämä varmaan mahdollista, mutta itse silti suosin osuuskuntamallia: Siinä omistajia ovat kuluttajat, jotka myös valitsevat osuuskunnan asioista päättävän edustajiston ja tuotto - ainakin periaatteessa - jaetaan takaisin niille, jotka käyttävät osuuskunnan tuotteita ja palveluja.
Vesa Virri, 2.5.2012 klo 12.44 kirjoitukseen HOK-Elannon vaalit ovat tärkeämmät kuin uskotkaan
Ajatelkaa asiaa näin: Kaikille maksetaan ikuista starttirahaa, eikä toiminimen perustamisesta rankaista. Saan enemmän kuin 440 €/kk työttömyyskorvausta ja minulla on 1,5 vuotta eläkkeeseen. Vaihtaisin kuitenkin heti tuohon 440 €uron malliin. En saa mistään työtä ja nyt odotankin, että kunhan eläke alkaa toimimaan, perustan heti toiminimen. Eikö olekin ihkua? Henry
Henry Björklid, 30.4.2012 klo 09.38 kirjoitukseen Rikkaiden lapset eivät ymmärrä sosiaaliturvaa
Höpö, höpö. Tämä kommenttisi on todella paljastava. Oletko itse töissä? Ihan oikeesti: - luuletko, että kukaan tervejärkinen kieltäytyy työstä, (jos sitä olisi), vaikka hän saisi tonnin käteen joka kuukausi mummoltaan? Ja tuo 40%. Kuule, minä ottaisin mielelläni vastaan työpaikan, jonka palkka olisi sellainen, että joutuisin maksamaan vaikkapa 50% veroa. Jospa vielä saa toivoa; haluaisin olla henkilö, jolla on Suomen rankimmat verot. Revi siitä ja Glada Vappen! Henry
Henry Björklid, 30.4.2012 klo 09.31 kirjoitukseen Rikkaiden lapset eivät ymmärrä sosiaaliturvaa
Käsittääkseni moni libertaari kannattaa jotain Singaporen kaltaita mallia, jossa jokaiselle on oma pakollinen yksityinen sosiaaliturvatili, johon heidän on pakko pulittaa palkastaan työnantajan ja itsensä puolesta joitakin prosentteja. Tältä tililtä voisi käsittääkseni maksaa myös esimerkiksi joidenkin perheenjäsenten terveysmenoja niin halutessaan. Tällainen lähes täysin yksityinen järjestelmä pitää varsinaiset verot melko alhaalla, mutta siihen sisältyy omat negatiiviset puolensa esim....
Eila Jokimaa, 29.4.2012 klo 22.34 kirjoitukseen Rikkaiden lapset eivät ymmärrä sosiaaliturvaa
Olisiko vastikkeeton perustulo enemmän passivoiva kuin nykyinen vastikkeeton sosiaaliturva? Olisiko yksinkertainen tukisysteemi joka ei muutu tulotason muutoksen myötä passivoivampi kuin systeemi joka saattaa leikata käytännössä kaikki työtulot moninaisten tukien vähenemisen myötä? On hyvä mieltää, että nykyjärjestelmässä on paljon passivoivia elementtejä joista yritetään perustulolla poistaa. Mutta on totta, ettei systeemin toimivuutta tarkkaan otettuna tiedetä ellei sitä testata.
Marko Kivelä, 29.4.2012 klo 20.24 kirjoitukseen Rikkaiden lapset eivät ymmärrä sosiaaliturvaa
Jaa, eiköhän tässä kirjoituksessa hieman yleistetä. Kaikki tuntemani rikkaiden lapset ovat ahkeria, työtä tekeviä eikä heille ole annettu mitään ilmaiseksi, itse ovat saaneet elantonsa rakennella. Eli täysin erilaisia mielikuvia minulle jäänyt, tai sitten kohdalleni on osunut vain toisenlaista väkeä. Perustulo on ehdottomasti kiinnostava malli.
Petra Nyqvist, 29.4.2012 klo 14.48 kirjoitukseen Rikkaiden lapset eivät ymmärrä sosiaaliturvaa
Hyvä, Simo! En ymmärrä, miten tässä maassa on varaa heittää 400 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin kun samalla kyläkouluja, kirjastoja ja terveyspalveluja lakkautetaan huonon kuntatalouden vuoksi. Sekä ruoka että peruspalvelut ovat arvokasta ihmisen perushyvinvoinnille. Sitä vaan heitetään pois.
Petra Nyqvist, 19.4.2012 klo 11.07 kirjoitukseen Ruokaa vai roskaa?